Arkisto: helmikuu 2015

Ehdotuksia Helsingin kaupungin taloudesta strategiaseminaariin

keskiviikkona 4. helmikuuta 2015

 

 

Pro-kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia Helsingin kaupungin taloudesta

valtuuston strategiaseminaarille 29.1.2015

 

Pro kuntapalvelut-verkosto lähtee siitä, että kaupungin tulee turvata kunnallisten, itse tuotettujen palveluiden saatavuus ja taso kuntalaisille. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Vaikka kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen on strategiaohjelman yksi tavoite, monet kaupungin toimet ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kuluvan vuoden budjetti on tarpeisiin nähden alimitoitettu. Ja näin on siitä huolimatta, että Helsinki on varakas kaupunki, sen rahoitusasema on hyvä ja sillä on tuloa tuottavia tytäryrityksiä. Meillä on joukko ehdotuksia kaupunginvaltuustolle, joita perustelemme tarkemmin tämän tekstin jatko-osassa. Näistä esityksistä jo pelkästään uuden tytäryhtiön Helen Oy:n osinkojen lisääminen budjettiin korjaisi alimitoitettua budjettia huomattavasti. Maksuvalmiutta alentamalla voitaisiin vapauttaa sijoituksista satoja miljoonia euroja muuhun käyttöön.

 

Ehdotamme, että

  • Mekaanisesta toimintamenojen katosta budjetoinnissa luovutaan. Sen sijaan tulisi tarkastella kaupunkilaisten tarpeita kullakin hallinnonalalla ja määritellä menokehitys tämän mukaan. Menojen rahoittaminen on sitten hoidettava niin, että näihin tarpeellisiin menoihin rahat löytyvät.
  • Alibudjetointi lopetetaan ja tämä kirjataan strategiasuunnitelmiin.
  • Maksuvalmiutta voisi hyvin pudottaa reilusti ja irrottaa varoja palvelutuotantoon tai velkojen hoitoon. Velkaantumista voidaan hyvin kasvattaa nykyisestään.
  • Kaupungin periaatteeksi otetaan tuloa tuottavien investointien rahoittaminen lainarahalla ja mekaanisesta investointikatosta luovutaan. Samalla esitämme, että kaupunki laatii laskelmat kunkin investointiprojektin arvioiduista tuloista ja esittää laskelmien perusteet valtuuston päätösten tueksi.
  • Jo kuluvan vuoden budjettiin lisätään arvioidut osinkotuotot (n. 70 miljoonaa euroa) uusilta tytäryhtiöiltä Helen Oy:ltä ja Helsingin Satamalta ja siirretään vastaava summa palvelutuotantoon.
  • Uusien tytäryhtiöiden velkojen takaisinmaksuaikataulu sovittaisiin uudestaan niin, että velat maksetaan nopeammin takaisin.
  • osana strategiasuunnitelmaan sisältyvää kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämistä otettaisiin käyttöön vaihtoehtoisten päätösmahdollisuuksien esittely valtuustolle tärkeimmissä asioissa.

 

 

Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan

 

Voimassa olevan strategiaohjelman mukaan kaupungin menoille on asetettu katto: ne saavat kasvaa reaalisesti asukasmäärän kasvun mukaisesti vähennettynä vuotuisella 1%   tuottavuuden kasvutavoitteella. Tämä sulkee pois menojen kasvun esimerkiksi väestörakenteen muutoksen tai uusien tehtävien vuoksi. Yhden prosentin leikkaus kuluista ”tuottavuuden kasvutavoitteena” on pelkkä menoleikkuri. Julkisen sektorin tuottavuudelle ei ole yksiselitteistä mittaria. Tämä johtuu muun muassa siitä, että palveluilla ei ole markkinahintaa ja laadun kehittymisen mittaus on vaikeaa. Strategiaohjelman lähtökohta heikentää kaupungin palveluja ja on ristiriidassa strategiaohjelman ensimmäisen pääkohdan kanssa, jossa tavoitellaan helsinkiläisten hyvinvoinnin kasvua. Ehdotammekin, että mekaanisesta menokatosta luovutaan. Sen sijaan tulisi tarkastella kaupunkilaisten tarpeita kullakin hallinnonalalla ja määritellä menokehitys tämän mukaan. Menojen rahoittaminen on sitten hoidettava niin, että näihin tarpeellisiin menoihin rahat löytyvät.

 

Irti alibudjetoinnista

 

Helsingin kaupungin budjetissa on vuodesta toiseen harrastettu ns. alibudjetointia, eli lakisääteisetkin menot on budjetoitu liian pieninä. Kuntalain mukaan talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Tämän takia on vuosi toisensa jälkeen vuoden lopulla marraskuussa myönnetty määrärahojen ylityksiä tai tehty lisäbudjetteja menoille, jotka on budjetoitu alakanttiin . Erityisen räikeää tämä on ollut sosiaaliviraston menojen kohdalla (taulukko 1). Vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimen menot oli budjetoitu 40 miljoonaa euroa liian pieninä (Kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2014). Kuluvalle vuodelle sosiaali- ja terveystoimen kulubudjetti on 10 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluja toteutuu vuonna 2014. Alibudjetointi siis jatkuu. Menojen budjetoiminen lähtökohtaisesti liian pienenä aiheuttaa kaupunkilaisille epävarmuutta palvelujen saatavuudesta ja lisäpaineita ja eettisiä ongelmia henkilökunnalle. Ehdotammekin, että alibudjetointi lopetetaan ja tämä kirjataan strategiasuunnitelmiin.

Klikkaa hiiren  painikkeella ja avaa uuteen välilehteen

Kayttotalous

 Kaupunki on varakas – velkaantuminen ei ole ongelma

 

Helsingin kaupunki on varakas kaupunki. Sillä on arvokas kiinteistöomaisuus, hyvin tuottavia tytäryhtiöitä ja sen rahoitusasema on hyvä. Kaupungilla oli rahaa pankissa ja sijoitettuna rahoitusmarkkinoille lokakuun 2014 lopussa 800 miljoonaa euroa. Sijoitusten keskisaldot (talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2014) ovat vuonna 2014 olleet jatkuvasti 600-700 miljoonaa euroa ja sijoituksia on ollut vielä enemmän kuin vuonna 2013. Kaupungin maksuvalmius on vaihdellut 40 ja 60 päivän välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmillaan kaupungin kassassa ja sijoitettuna rahamarkkinoille on kahden kuukauden menoja vastaava määrä.

 

Näiden rahavarojen ja sijoitusten lisäksi kaupungilla on saatavia tytäryhtiöiltään ja liikelaitoksiltaan. Näitä saamisia ja sijoituksia on yhteensä enemmän kuin velkoja. (kuviot 1 ja 2. Huom: tässä tarkastelussa ei ole otettu huomioon Helenin ja Sataman yhtiöittämisen vaikutusta saatavien määrään.) Kuviosta 2 nähdään, että kaupungilla ilman liikelaitoksia on velkaa asukasta kohden noin 2000 euroa mutta sijoituksia ja saatavia yhteensä yli 3500 euroa.

 

Sekä Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus että suhteellinen nettovelkaantuneisuus onkin alhaisempi kuin kunnilla keskimäärin.(Tilastokeskuksen ja kuntaliiton käyttämiä tunnuslukuja: suhteellinen velkaantuneisuus = korolliset velat/käyttötulot, nettovelkaantuneisuus = korolliset velat miinus korolliset saamiset ja rahavarat/käyttötulot. ks. SVT:Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta, verkkojulkaisu, www.stat.fi).

Klikkaa hiiren OIKEALLA  painikkeella ja avaa uuteen välilehteen

Nettorahoitustaulukko

Vastaava asukasta kohti

Klikkaa hiiren OIKEALLA  painikkeella ja avaa uuteen välilehteen

nettorahoitus_ei_liikelaitoksia

 

Kaupungin investoinneilla ja menoilla on kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Ne auttavat suoraan piristämään kokonaiskysyntää kotimaassa, parantavat työllisyyttä ja kohottavat kotitalouksien kulutuskysyntää. Tämä taas kiertää takaisin kaupungille kasvavien verotulojen ja pienentyvien sosiaalimenojen kautta. Velkaantuneisuus ei siis ole ongelma. Velkoja voidaan hyvin kasvattaa nykyisestään. Maksuvalmiutta voisi hyvin pudottaa reilusti ja irrottaa varoja palvelutuotantoon tai velkojen hoitoon.

 

Investointeja velkarahalla

 

Strategiaohjelmassa lähdetään siitä, että aikaisempaa suurempi osuus investoinneista katetaan tulorahoituksella ja omaisuuden myyntituloilla. Tämän takia on asetettu katto sekä menoille että investoinneille. Kaupungin suurimmat investoinnit ovat investointisuunnitelman mukaan uusien asuinalueiden rakentaminen. Näiden asuinalueiden myötä kaupungin väkiluku kasvaa ja kasvu tuo mukanaan paitsi menoja myös tuloja. Investoinnit asuntotuotantoon voidaan maksaa asunnoista saatavilla vuokrilla. Olisikin tehtävä ero tuloa tuottavien ja muiden investointien välillä.

 

Esitämmekin, että kaupungin periaatteeksi otetaan tuloa tuottavien investointien rahoittaminen lainarahalla ja mekaanisesta investointikatosta luovutaan. Samalla esitämme, että kaupunki laatii laskelmat kunkin investointiprojektin arvioiduista tuloista ja esittää laskelmien perusteet valtuuston päätösten tueksi.

 

Uudet tytäryhtiöt Helen Oy ja Helsingin Satama Oy

 

Energialaitos ja satamalaitos on yhtiöitetty tytäryhtiöiksi vuoden alusta alkaen. Yhtiöittämisestä päätettiin ja yhtiöittämissuunnitelmat hyväksyttiin valtuustossa 4.6.2014. Yhtiöittäminen olisi voitu tehdä monella tavalla. Yksi tapa olisi ollut tähdätä siihen, että yhtiöiltä voidaan tulouttaa kaupungille tarvittaessa maksimaalinen määrä. Tämä olisi tarkoittanut yhtiöiden toiminnan painottamista velkapääomaan oman pääoman sijasta. Tällöin velkojen korkoina olisi voitu siirtää kaupungille enemmän kuin nyt tapahtuu. On valitettavaa, että valtuustolle ei esitetty vaihtoehtoisia suunnitelmia yhtiöittämistavan valitsemiseksi. Strategiaohjelman tavoitteet kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja päätöksentekoprosessin avaamisesta kaupunkilaitokselle eivät toteudu, jos valtuustokin pidetään yhden vaihtoehdon varassa. Esitämmekin, että osana kaupungin päätöksentekojärjestelmän kehittämistä otettaisiin käyttöön vaihtoehtoisten päätösmahdollisuuksien esittely valtuustolle tärkeimmissä asioissa.

 

Tehtyä yhtiöittämistapaa on perusteltu yhtiöiden investointien turvaamisella erityisesti Helenin kohdalla. Yhtiöllä on edessään mittava investointiohjelma vähäpäästöisempään energiantuotantoon siirtymiseksi. Laskelmissa on esitetty, että nämä investoinnit eivät tuota tuloa ja aiheuttavat vain kustannuksia. Tuntuu kuitenkin markkinatalouden toimintaperiaatteiden vastaiselta, että nämä uudet kustannukset eivät siirtyisi energian hintaan. Joutuuhan investointeja tekemään muutkin energiayhtiöt ja laitokset kuin Helen. Tämän takia arvioimmekin, että Helenin yhtiöittäminen olisi voitu tehdä velkavetoisemmin kuin tehtiin ja että Helenin kannattavuus ja osingonmaksukyky tulee jatkossakin olemaan hyvä. Ehdotamme, että uusien yhtiöiden velkojen takaisinmaksuaikataulu sovittaisiin uudestaan niin, että velat maksetaan nopeammin takaisin.

Kaupungin arvioiden mukaan osakeyhtiömuoto vähentää mahdollisuuksia siirtää voittoja Heleniltä kaupungille noin 10 miljoonaa euroa vuodessa . Tuloutusten arvioitu väheneminen tulevaisuudessa johtuu pääasiassa siitä, että Helenin voittoja halutaan käyttää investointien rahoittamiseen. Korkojen ja vuokrien lisäksi uudet yhtiöt voivat maksaa osinkoja kaupungille. Nämä osinkotuotot puuttuvat kuitenkin vuoden 2015 budjetista. Budjettiin on kirjattu Helen Oy:n osinkotavoite 50 % voitosta. Myös Helsingin Satama on erittäin kannattava yhtiö ja sille voitaisiin asettaa osinkotavoite. Vuoden 2014 tulostasolla osingot olisivat noin 70 miljoonaa euroa ja niillä voitaisiin peittää esimerkiksi sosiaali-ja terveystoimen kulubudjetin alimitoitus. Ehdotamme, että jo kuluvan vuoden budjettiin lisätään arvioidut osinkotuotot uusista yhtiöistä ja siirretään vastaava summa palvelutuotantoon.