Pitkäiaikaissairaaloiden henkilöstön kannanotto

HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSLAUTAKUNNALLE                        29.10.2009

Pitkäaikaissairaalan henkilöstötoimikunnan lausunto pitkäaikaissairaalan lakkauttamisesta ja Kivelän, Koskelan ja Myllypuron sairaalan siirtämisestä sosiaaliviraston Vanhuspalvelujen vastuualueelle ja Suursuon sairaalan liittämisestä akuuttisairaalan kuntoutusyksikköön

Pitkäaikaissairaalan henkilöstötoimikunta ei kannata pitkäaikaissairaalan toiminnan lakkauttamista eikä Kivelän, Koskelan ja Myllypuron sairaalan siirtämistä sosiaaliviraston Vanhuspalvelujen vastuualueelle eikä Suursuon sairaalan liittämistä akuuttisairaalan kuntoutusyksikköön

ESITYS:   Pitkäaikaissairaalan henkilöstötoimikunta esittää toiminnan jatkamista terveyskeskuksessa omana osastonaan muuttaen Pitkäaikaissairaalan nimen jatkohoito- ja jatkokuntoutussairaalaksi.

KPMG:n esiselvityksessä ei ole eri vaihtoehtojen tarkastelua ja vertailua.  Myös toiminnan sisällöllinen tarkastelu ja taloudelliset perusteet puuttuvat.  Sen sijaan pitkäaikaissairaalan kustannuskehitys on ollut maltillista ja tuottavuus on jopa noussut. Hoitopäivän hinta on edullinen verrattuna akuutin tai kuntoutus-osastojen hoitopäivähintaan.  Hoitojaksot ovat lyhentymässä alle vuoden mittaisiksi. Tavoitteena ei ole sairaalassa asuminen. Suursuon muutos akuuttisairaalaksi edellyttää henkilökuntarakenteen ja –mitoituksen muutosta nostaen kustannuksia. Pitkäaikaissairaalan potilaista 86 % on vaativaa tai erittäin vaativaa hoitoa tarvitsevia, lisänä muistiohäiriöiset ja toimintakyvyn tukea tarvitsevat sekä monialaista kuntoutusta vaativat potilaat. Potilaat ovat erilaisia kuin vanhainkotien asukkaat. Pitkäaikaissairaalaan ohjataan edelleen vanhainkotien ja palveluasumisen asukkaita, koska heidän sairaanhoidollisiin tarpeisiinsa ei pystytä vastaamaan sosiaaliviraston asumisyksiköissä. Uhkana on tällöin päivystyksien kuormittuminen. Monipuolisen vanhustenkeskuksen arviointi ja erityisesti sen taloudelliset vaikutukset on selvittämättä. Alle 65-vuotiaiden hoito, pitkäaikainen jatkokuntoutus ja muu monisairaitten jatkohoito on tarkoituksenmukaista järjestää jatkohoito- ja jatkokuntoutussairaalassa.

Henkilöstön tilanne jää uudelleenjärjestelyjen yhteydessä epävarmaksi, koska tulevia muutoksia (henkilöstörakenne, mitoitus, johtamisjärjestelmä, toiminnan sisältö) ei ole esitetty läpinäkyvästi ja selvästi – jos lainkaan.  Erityisesti henkilöstöä on huolestuttanut uudessa organisaatiossa velvoite toimipaikan ja toimen siirtoon ilman työntekijän suostumusta.

Hyvin toiminut johtamisjärjestelmä pilkotaan ja vastuut kaventuvat uusissa organisaatiokaavailuissa eikä hoitoketjujen toimivuutta tiedetä. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen aiheuttaa runsaasti lisätyötä, lisäkustannuksia ja lisää koulutustarvetta.  Rakenteisen kirjaamisen malli uhkaa jäädä organisaatio-muutoksen jalkoihin ja hankkeeseen yli vuoden ajan tehty työ menee hukkaan.

Pitkäaikaissairaalan henkilöstö on kehittänyt hoitotyötä innostuneesti ja motivoituneesti. Henkilökunta on ylpeä osaamisestaan ja on huolestunut oman sairaanhoidollisen ja erityisesti geriatrisen hoitotyön osaa-misen ylläpitämisestä ja kehittämisestä uudessa organisaatiomallissa.

Pitkäaikaisesta jatkokuntoutuksesta on erittäin hyviä tuloksia. Kaikissa sairaaloissa on useita profiloituneita osastoja mm. jatkokuntoutusosastoja. Ydinprosessit ja jatkokuntoutusprosessi on kehitetty moniammatilliseksi, sujuvaksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi ja täten on voitu edesauttaa potilaan kuntoutumista, kotiutumista ja toimintakyvyn edistämistä ja tukemista.

Sairaansijoja on vähennettävä siten, että Helsinki pääsee valtakunnallisiin tavoitteisiin. Pitkäaikais-sairaala on jo vähentänyt 350 sairaansijoja viimeisen seitsemän vuoden aikana. Osastomme kustannuskehitys on ollut varsin maltillinen ja tuottavuus on jopa noussut, joten sairaansijojen vähentämiseen ja osastojen integroimiseen on vahvaa osaamista ja kokemusta jo nykyisessä organisaatiossa. Pitkäaikaissairaalassa on tällä hetkellä 1,9 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75v täyttäneistä helsinkiläisistä.

Pitkäaikaissairaalan edellä esittämää vaihtoehtoa ei ole lainkaan selvitetty. Tämä on kuitenkin selkeä rinnakkaisvaihtoehto erityisesti asiakkaan, prosessin, henkilöstön ja talouden kannalta, koska se on selvästi taloudellisempi ja myös asiakkaan kannalta selkeämpi vaihtoehto.

Eila Keskinen                                    Helena Krouvi

Vastaa