Helsinki aikoo lopettaa lähiterveysasemat

HELSINKILÄISTEN LÄHITERVEYSASEMAT UHATTUNA

Helsingin Kaupungin suunnitelmissa on  nykyisten 25 terveysaseman korvaaminen 4-6 suurterveysasemaksi ja terveyskioskeilla. Selvitystyöryhmä työskentelee parhaillaan osastopäällikkö Hannu Juvosen johdolla. Sillä ei ole valtuuston evästyksiä vaan apulaiskaupunginjohtaja Rädyn kaavailut lähiterveysasemien määrän supistamisesta. (Katso alempaa)

Tällaisissa selvityksissä pitäisi aina olla mukana osallistavat asukkaiden kuulemisprosessit sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten selvittäminen. Niitä ei ole tiedossa. Siksi Helsingin Pro Kuntapalvelut – poliittisesti sitoutumaton Helsingin asukkaiden verkosto – on päättänyt toimia jo nyt, eikä jäädä odottelemaan selvityksen tuloksia.

On tarpeen osoittaa päättäjille, että asukkaat eivät halua nykyisten palvelujen heikentämistä ja keskittämistä vaan jo olemassa olevan järjestelmän kehittämistä. Terveyskeskuksen pitäisi olla suoran bussiyhteyden päässä. Iltavastaanotot pitäisi palauttaa. Helsingin kaupungin väestö kasvaa vuosittain noin 6000:lla hengellä, joten terveyskeskusten vähentämiselle  ei ole mitään perusteita.

Kaavoitustietojen mukaan suunnitelmat ovat esim. Länsi-Helsingissä jo pitkällä. Pitäjänmäki, Haaga ja Kannelmäki ovat lopettamisuhan alla, sillä ”Kantelettarentien ja Laulukujan kulmauksessa oleva tontti on siirtynyt kaupungin hallintaan ja sille on kaavoitettu uusi terveysasema. Terveysasema rakennettaneen 2020 vuoden paikkeilla ja se tulee palvelemaan Malminkartanon, Pitäjänmäen ja Kannelmäen aluetta.” http://www.esikaupunki.hel.fi/pdf/2%20suunnittelutilanne%20250210%20valmis.pdf sivu 6

Mitä aiotaan?

Tähän on koottu medioista ja Helsingin kaupungin asiakirjoista perustelut sille, miksi lähiterveysasemien puolesta pitää toimia heti:

Helsingin Sanomat julkaisi 2.2.2013 kahden sivun jutun otsikolla ”Räty karsisi terveysasemia rajusti. Apulaiskaupunginjohtaja haluaa Helsinkiin muutaman suuren aseman. Lisänä olisi terveyskioskeja”.

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinkiin+j%C3%A4%C3%A4+ehk%C3%A4+vain+muutama+j%C3%A4ttiterveysasema/a1359772675502

HS:n jutun taustana oli pari päivää aikaisemmin pidetty kaupunginvaltuuston strategiaseminaari, jossa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö esitti terveysasemien vähentämistä silloisesta 26 asemasta vain neljään. Lasse Männistö totesi seuraavasti. ”Helsinkiin riittäisi neljä ympäri vuorokauden auki olevaa, kaikki palvelut tarjoavaa terveysasemaa ja niiden lisäksi tällaisia pienempiä terveyskioskeja.”

Talousraami ja strategia

Toinen tausta on kaupunginjohtaja Pajusen johdolla valmisteltu talousraami. Sen ydinkohdat on kirjattu valtuuston strategiaohjelmaan ja konkreettisemmin kaupunginhallituksen talousarvion valmistelulle hyväksymään raamiin. Talousraamin mukaan kaupungin palvelujen määrärahojen kasvun pitää jäädä ainakin seuraavat neljä vuotta kustannusten nousun alapuolelle. Lisäksi raamin mukaan palvelujen tilojen määrä ei saa kasvaa vaan päinvastoin osa nykyisistä tiloista pitää myydä. Henkilöstön määrä ei myöskään saa kasvaa neljään vuoteen.

Taloudellista pakkoa menojen karsimiseen ei ole. Kaupungin talous on jatkuvasti ylijäämäinen, esimerkiksi viime vuonna ylijäämää kertyi 139 miljoonaa euroa, kun lukuun lasketaan myös kaupungin omat liikelaitokset.

Kaupunginhallituksen päättämä budjettiraamin voi lukea netistä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2013/Halke_2013-03-11_Khs_10_Pk/38F8C4E2-FE0E-40CD-AF8D-336C3A07F279/Vuoden_2014_talousarvioehdotuksen_raami_ja_talousa.pdf

Valtuuston strategiaohjelma löytyy täältä

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2013/Halke_2013-04-24_Kvsto_8_El/D02A694A-1573-48C6-9A17-1FA46D5DFBE8/Liite.pdf

Strategiassa vanhusten asiat ovat jääneet taas kerran toisarvoiseen asemaan. Lapsille ja nuorille tehdään hyvinvointisuunnitelma, muttei vanhuksille.

Pienet terveysasemat tiedetään parhaimmiksi

Kuntaliiton tilastojen perusteella palvelujen saatavuudessa ja kustannustehokkuudessa parhaimpia ovat noin 20 000 – 30 000 asukkaan kunnat, ja heikoimpia suurimmat kaupungit. Myös Helsingin sisällä tehdyt vertailut esimerkiksi terveysasemista kertovat samaa. Helsingin terveyspalvelujen johtoryhmälle 29.1.2013 esitetty selvitys osoittaa, että pienet terveysasemat ovat kaikille mittareilla parhaimpia: asiakastyytyväisyys, työhyvinvointi, asiakaskäyntien peittävyys ja kustannukset potilasta kohti. (TEPA-johtoryhmä 29.1.2013 / Raija Puustinen). Helsingin Sanomat esitteli selvityksen tuloksia parin sivun jutussa 6.2.2013 otsikolla ”Pienet terveysasemat pärjäävät. Helsinkiläiset tyytyväisimpiä pieniin terveysasemiin. Silti kaupunki suunnittelee lakkautuksia”.

Lähiterveysasemat ovat tärkeitä. Etenkin lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen saanti vaikeutuu, jos palvelut keskitetään. Pienituloisilla kaupungin alueilla sairastavuus on jopa kaksi kertaa suurempaa kuin hyvätuloisilla alueilla keskimäärin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteyden kannalta on tärkeää, että terveysasemia ei viedä kauas sosiaalipalveluista. Lähiterveysasemat ovat ratkaisevan tärkeitä ennaltaehkäisevän toiminnan kannalta.

Aiemmat supistussuunnitelmat

Terveysasemien lopettamissuunnitelmia on esitetty aiemminkin. Terveystoimen johto esitti edelliselle terveyslautakunnalle pariinkin suunnitelman ”Terveysasematoiminnan kehittämisestä”. Esimerkiksi 8.3.2011 päivätyssä versiossa terveysasemien määrä olisi vähentynyt vuoteen 2020 mennessä silloisesta 31 asemasta noin 16 asemaan, joista noin neljä olisi ollut ns. täyden palvelun keskusterveysasemia. Vastaavanlaiset kaavailut sisältyivät vuonna 2009 lähipalvelujen karsimisesta esitettyyn ns. Pajusen listaan, joka kaatui asukkaiden vastustukseen. Silloin käydyssä keskustelussa osoittautui, että varsinaisia säästöjä ei lähipalvelujen lopettamisesta synny, koska mm. terveysasemat toimivat kaupungin tiloissa ja palvelujen heikentäminen johtaa muihin kuluihin. Toisaalta keskustelussa kävi ilmi, että Helsingissä pitäisi olla useampia terveysasemia, jotta palveluverkko vastaisi EU:n kestävän kaupunkikehityksen suunnitteluohjeita.

Supistusesitys tulossa lautakuntaan elo-syyskuussa

Helsingin uusi sosiaali- ja terveyslautakunta tai valtuusto ei ole tähän mennessä tehnyt mitään päätöksiä terveysasemien vähentämisestä.

Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä on kuitenkin antanut 26.2.2013 tehtävän osastopäällikkö Hannu Juvosen johtamalle virkamiesvalmistelulle tehdä jo kesäkuussa esitys terveysasemaverkosta ohjausryhmälle ja elokuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Kaupunginjohdon tarkoitus on linjata asiaa tarkemmin jo ensi vuoden budjettiesityksessä, joka on tulossa kaupunginhallitukseen syys-lokakuussa ja valtuustoon marraskuun alussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee budjettiesitystä osaltaan 21.5.

Helsinkiläisten kannanottoja terveysasemien puolesta tarvitaan nyt.

Yhteydet valtuutettuihin sekä terveys- ja sosiaalilautakunnan jäseniin ovat tärkeitä. Samoin tarvitaan nimienkeräystä terveysasemien puolesta.

Yksi vastaus käyttäjälle “Helsinki aikoo lopettaa lähiterveysasemat”

  1. Kaarina kailo kirjoitti:

    Hei
    Tämä suuntaus on uhkaavan pitkällä oulussa ja nyt kaavaillaan rajuja tk-heikennyksiä. Olen vaatinut laskelmia säästöistä mutta ei niitä saa. Pahoin pelkään että kaikki puolueet suostuu joihinkin heikennyksiin vaikka joukkoliikennettäkin karsitaan! Apua ,,, ja köyhien alueet halutaan alas, ei niiden joissa tkta ei yhtä
    kipeästi edes tarvita, k kailo

Vastaa