Pitkäaikaissairaaloiden ylihoitajien kannanotto

PERUSTELUT KRIITISEEN KANNANOTTOON SUUNNITELLULLE ORGANISAATIOMUUTOKSELLE SEKÄ VASTAEHDOTUS

13.10.2009

Perustelut uudelleenjärjestelyjen kumoamiseksi:

Esiselvityksen (KPMG:n tekemä esiselvitys) linjaus

– esiselvityksen toimeksianto on tehty puutteellisesti sisältäen jo valmiit vaihtoehdot, jolloin

neutraali, erilaisten vaihtoehtojen tarkastelu ja vertailu on jäänyt tekemättä

– esiselvityksessä ei ole tehty linjatun ratkaisun taloudellisia ja sisällöllisiä seurauksia

asiakkaan kannalta ei ole tarkasteltu todellisia hoidon kannalta oleellisia vaihtoehtoja

Taloudelliset perusteet

taloudelliset perusteet puuttuvat; ei ole mitään syytä ryhtyä saneeraamaan viime vuosina korjattuja sairaalaosastoja palveluasumiseksi, koska vanhainkotipaikat ovat saneeraamatta (mm. Seniorisäätiön n. 700 paikkaa) -> ne kannattaa ensisijaisesti saneerata palveluasunnoiksi

pitkäaikaissairaala on pystynyt pitämään kustannuskehityksensä hyvin maltillisena ja tuottavuus on myös pysynyt yli 100

– samoin on taloudellisesti kestämätöntä muuttaa Suursuon ss akuuttihoitoon, jolloin hoitopäivän hinta nousee n. 100 eurolla (Pitk Hph v. 2008 180e ja aku 294e, kuntoutusosastot 305e); muuntaminen akuuttihoidoksi vaatii huomattavasti lisää hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä, terapeutteja ja sos. työntekijöitä

-akuuttisairaalassa jonottaa (12.10.09) n. 70 potilasta sosv:oon (ja n. 35 pitkäaikaissairaalaan), jotka pitäisi heti siirtää halvemmalle hoitotasolle; jo pelkästään aku – sosv jonottajat maksavat n. 220 000 euroa enemmän akuuttisairaalassa kuin pitkäaikaissairaalassa kk (n. 2,5 milj vuodessa); akuutin hoitoaika tulee rajoittaa n. 24 vrk:een – jo v. 2007 auditointiraportinkin mukaan

-v. 2010 – 2012 kaupungin taloustilanne ei anna mahdollisuuksia kustannusten nousuun

Monipuolisen vanhustenkeskuksen arviointi ja erityisesti sen taloudelliset vaikutukset on selvittämättä

Sisällölliset perusteet

Pitkäaikaissairaalan tuotteistusraportti selvittää selkeästi nykyisen potilasrakenteen, joka on täysin erilainen kuin vanhainkotien:

o monialainen kuntoutus 7 %

o erittäin vaativa sairaanhoito 31 %

o muistihäiriöpotilaan hoitotyö 8 %

o erittäin vaativa hoitotyö 38 %

o vaativa hoitotyö 12 %

o toimintakyvyn tuki 2 % -> vanhainkoti tasoiset asukkaat

sairaalassa ei asuta, tavoitteena on hoitojaksojen lyhentyminen alle 1v mittaisiksi; lokakuussa 2009 tilanne:

o päättyneitten hoitojaksojen osalta mediaani 7½ kk ja keskiarvo 1½ vuotta

o keskeneräisten hoitojaksojen osalta mediaani 1v 9 kk ja keskiarvo 8v 8 kk

pitkäaikaissairaalassa huomattava osa osastoista on ns. profiiliosastoja (mrsa kohorttiosastot, jatkokuntoutusosastot, infektio-osasto, psyko-geriatriset dementia osastot, neurologinen jatkohoito-osasto) tiettyjen potilasryhmien hoitoa ja kuntoutusta varten

kotihoidon yhdistäminen ei ole verrattavissa tähän suunnitelmaan: kotihoidossa saman asiakkaan luona kävi aiemmin molemmista virastoista perä jälkeen -> tässä muutoksessa yhdistetään monisairaitten potilaitten hoito sosiaalitoimeen, jossa tarjotaan asumista, ei sairaanhoitoa toistuvasti pitkäaikaissairaalaan ohjataan vanhainkotien ja palveluasumisen asukkaita, koska heidän sairaanhoidollisiin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan ko asumisyksiköissä

pitkäaikaissairaalaan siirtyy tällä hetkellä n. 20 – 30 potilasta/kk ilman pysyvän laitoshoidon päätöstä tavoitteena kotiutuminen tai asumisyksikköön siirtyminen

pitkäaikaissairaalan potilaista noin 12 – 13 % eli noin 150 on alle 65 -vuotiaita ja heidän hoitonsa on tarkoituksenmukaista järjestää jatkohoitosairaalassa, ei vanhainkodissa tai akuuttisairaalassa

yhden hengen huoneitten tarve on kallis ja ylimitoitettu sairaaloissa ja monisairaan ikääntyvän/jatkokuntoutujan kannalta se on eristävä ja potilastovereiden vertaistuki puuttuu. Tästä on myös näyttöä. Myös hoitajan käyttämä aika / potilashuone on suurempi kuin yhden hengen huoneissa.

Vastaehdotus:

Pitkäaikaissairaala jatkaa Terkeyskeskuksessa kuten tähänkin saakka. Nimi muutetaan Jatkohoito- ja jatkokuntoutussairaalaksi. Pitkäaikaissairaala on jo vähentänyt 350 ss viimeisen seitsemän vuoden aikana ja kustannuskehitys on ollut varsin maltillinen ja tuottavuus on jopa noussut. Pitkäaikaisesta jatkokuntoutuksesta on erittäin hyviä tuloksia. Kaikissa sairaaloissa on profiloituneet jatkokuntoutusosastot, joissa on kehitetty jatkokuntoutusprosessi moniammatilliseksi, sujuvaksi ja tavoitteelliskesi toiminnaksi ja täten voidaan edesauttaa potilaan kuntoutumista, kotiutumista ja toimintakyvyn edistämistä ja tukemista.

Sairaansijoja voidaan vähentää siten, että päästään valtakunnallisiin tavoitteisiin. Pitkäaikaissairaalassa on tällä hetkellä 1,9 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75v täyttäneistä helsinkiläisistä.

Pitkäaikaissairaalan nyt esittämää vaihtoehtoa ei ole lainkaan selvitetty. Tämä on kuitenkin selkeä rinnakkaisvaihtoehto erityisesti asiakkaan, prosessin, henkilöstön ja talouden kannalta, koska se on selvästi taloudellisempi ja myös asiakkaan prosessien kannalta selkeämpi vaihtoehto.

Henkilöstön tilanne jää uudelleenjärjestelyjen yhteydessä epävarmaksi, koska tulevia muutoksia (henkilöstörakenne, mitoitus, johtamisjärjestelmä, toiminnan sisältö) ei ole esitetty läpinäkyvästi

ja selvästi – jos lainkaan.

Vastaa