Prokuntapalvelut budjettiriihi 7.10.2010 klo 17-

Kampin palvelukeskuksen auditoriossa, Salomonkatu 21 B.

Helsingin Pro kuntapalvelut-verkosto – puolueisiin sitoutumaton kansalaisverkosto – seuraa Helsingin kaupungin taloutta, peruspalvelujen saatavuutta ja ylläpitää vuorovaikutusta asukkaiden ja kuntapäättäjien välillä. Verkosto järjestää syksyisin asukkaiden budjettiriihen, jossa keskustellaan valtuustoryhmien edustajien kanssa niistä painotuksista ja muutoksista, joita sisältyy tulevan vuoden budjettiehdotukseen.

Pro Kuntapalvelut järjestää Helsingin asukkaiden budjettiriihen 7.10.2010 kello 17.00 – 19.30 Kampin palvelukeskuksen auditoriossa, Salomonkatu 21 B.

Tänä vuonna budjettiriihessä budjettianalyysin lisäksi nostetaan esille sosiaaliset oikeudet sekä niiden tukeminen budjettikeinoin. Valtuustoryhmien edustajat myös vastaavat kysymykseen: Mikä yksi budjettipäätös on edistänyt tai kurittanut sosiaalisia oikeuksien toteutumista Helsingissä?

Ohjelma:
Asiantuntijapuheenvuorot:

Tutkija, KTM Ritva Pitkänen: Pro kuntapalvelut -verkoston analyysi Helsingin kaupungin budjettiesityksestä

Filosofi Thomas Wallgren: Sosiaalisten oikeuksien tulevaisuus: Mitä Helsingissä voimme tehdä?

VTL Anita Kelles-Viitanen: Miten Tanskassa rakennetaan taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä vanhuuspalveluja?

Valtuustoryhmien kommenttipuheenvuorot :
Eeva Kärkkäinen, Keskusta
Sirpa Asko-Seljavaara, Kokoomus
Antti Valpas, Perussuomalaiset
Nils Torvalds, RKP
Yrjö Hakanen, SKP
Kati Peltola, Vasemmisto
Sanna Vesikansa, Vihreä Liitto
Raakel Hiltunen SDP

Yleisökeskustelu! TERVETULOA MUKAAN !

Lisätietoja:
Anita Kelles-Viitanen, kellesa@hotmail.com ;
puhelin 040-837 5051

TAUSTAA

Vuonna 2000 voimaan tullut uudistettu Suomen perustuslaki vahvisti kansalaisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.  Perustuslain 6 § takaa kaikille Suomen kansalaisille yhdenvertaisuuden lain edessä sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Perustuslain  7 § puolestaan takaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Sosiaaliturvaa käsittelevässä 19 §:ssä vahvistetaan oikeudet ihmisarvoiseen turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkinen valta velvoitetaan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistämään väestön terveyttä.  Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on myös edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Pykälässä 22 vielä muistutetaan, että julkinen valta velvoitetaan turvaamaan perusoikeudet ja ihmisoikeudet.

Perustuslain lisäksi Suomea sitovat myös YK:n sosiaaliset oikeudet. YK seuraa jäsenmaissaan sosiaalisten oikeuksien toteutumista.
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle huomautuksen siitä, että ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa on puutteellista. Se on ilmoittanut pettymyksensä Suomen terveysjärjestelmän heikkenemisen ja kululeikkauksien johdosta ja katsoo niiden johtaneen epätasa-arvoiseen kohteluun. Komitea kehotti jo vuonna 2000 Suomea osoittamaan
riittävät varat julkisiin terveyspalveluihin ja katsomaan, että ne ovat tasavertaisesti kaikkien ulottuvilla ja että kaikilla on niihin varaa.

Suomi allekirjoitti vuonna 2009 YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien lisäpöytäkirjan. Se tulee vahvistamaan näiden oikeuksien valvontaa Suomessakin.

Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan uudistettu versiota velvoittaa Suomea EU jäsenenä myös noudattamaan sen normeja, jotka ovat sitovia. Peruskirjan mukaan ketään ei voi laittaa eri asemaan eikä heitteille turvaamatta heidän sosiaalista suojeluaan ja terveyttään. Peruskirjassa määritellään oikeus terveyden suojeluun, sosiaaliturvaan, sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun ja sosiaalipalveluihin. Siinä taataan myös oikeus sosiaalisen suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan sekä oikeus asuntoon. Erityisryhmille kuten vammaisiille taataan  oikeudet.

Ikääntyneiden oikeuksille myös annetaan tarkka sisältö varmistamalla

– ikääntyneiden oikeudet  pysyä yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä
a) riittävien voimavarojen avulla, jotka mahdollistavat sen, että he voivat viettää tyydyttävää elämää ja osallistua aktiivisesti julkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään,

b) antamalla ikääntyneille henkilöille tietoa heidän käytettävissään olevista
palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan käyttää niitä ja

― antamalla ikääntyneille henkilöille mahdollisuus valita vapaasti elämäntapansa ja viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössään
niin kauan kuin he itse haluavat ja ovat siihen kykeneviä:
a) huolehtimalla heidän tarpeitaan sekä terveydentilaansa vastaavien asuntojen tai riittävien asumisen tukipalvelujen saatavuudesta,
b) tarjoamalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluja,

― takaamalla laitoksissa asuville ikääntyneille henkilöille asianmukainen tuki, kunnioittaen heidän yksityisyyttään,
ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon.

Vastaa