KOOSTE VAALIPANELISTA 17.3.2011 perusoikeuksista ja vanhuksista

HELSINGIN PRO KUNTAPALVELUT VAALIPANEELIN (17.3.2011) AVAUSPUHEEN-VUOROT JA KOOSTE KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN KOMMENTEISTA

Avauspuheenvuorot: Anita Kelles-Viitanen, Kirsti Olli-Linde`n ja Ritva Pitkänen. Muistion ovat tehneet Olli Salin ja Juha Nurmela. Ehdokkaiden puheevuorojen kirjaus ei välttämättä vastaa ehdokkaiden näkemystä, koska teksti on koostettu ilman nauhoitusta.

Anita Kelles-Viitasen avaussanat Pro Kuntapalvelujen ja Happy Years Yhdistys64:n vaalipaneelissa

Pro kuntapalvelujen puolesta toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän vaalipaneeliin. Kuten aikaisemmin järjestämämme paneelin kohdalla, järjestämme tämänkin kansalaisia osallistavalla tavalla. Olen osallistavien demokraattisten prosessien vankka kannattaja. Ne kuuluvat myös oikeusperustaiseen toimintatapaan.

Demokratian on näinä aikoina oltava entistä osallistavampaa. Sen puolesta puhuu Arabimaiden ja muiden maiden demokratia mielenosoitukset. Sen puolesta puhuu myös globaali kehitysmalli. Olen hiljattain palannut Nepalista. Siellä pienen eliitin sortovalta johti veriseen 10 vuotta kestävään sisällissotaan. Sodan katsotaan johtuvan kasvavasta syrjinnästä, epätasa-arvosta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Nyt rakennetaan YK:n johdolla rauhaa, jonka tukena on kestävä kehitys ja demokraattisempi yhteiskunta. Kyliin perustetaan hallintojärjestelmiä, joissa on poliitikkojen ja virkamiesten lisäksi, myös tavallisen kansan edustajia valvomassa ja vaatimassa oikeuksiensa toteutumista. Samaa periaatetta sovelletaan myös valtakunnan tasolla: perustuslakia kirjoitetaan yhdessä kansan eri ryhmien kanssa. Demokraattisista prosesseista on haettu oppia Afrikasta, ei esimerkiksi Suomesta.

Me emme ole osallistavien demokraattisten prosessien johtomaa. Meidän eliittimme hallinnoi alamaisiaan mieluimmin kuin antaisi kansalaisten osallistua päätöksentekoon. Meiltä puuttuu myös aktiivisesti kansalaisia aktivoiva ihmisoikeuspolitiikka. Meillä on valitusten varassa melko huonosti toimiva jälkikäteisoikeusturva systeemi. Suomi on saanut YK:lta pyyhkeitä huonosta sosiaalisten oikeuksien toteuttamisesta, vaikka olemme niihin sitoutuneet YK:n sopimusten kautta. YK on erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että taloudelliset toimenpiteet ovat ajaneet kansalaisten ihmisoikeuksien ohitse.

Suomessa sokeasti kilpailutetaan kaikki mahdollinen, emmekä tee minkäänlaisia sosiaalisia tai ihmisoikeudellisia vaikutusanalyysejä. Voimme hyvällä syyllä kysyäkin, miten perustuslaki ja kansalaisten oikeudet toteutuvat ulkoistetuissa ja ketjutetuista palveluissa? Kuinka saa oikeuksia pirstaloiduissa palveluissa? Kuka hallitsee kokonaisuutta?

Hallintovallan rinnalla meillä on kansalaisten yläpuolella toimiva asiantuntijavalta. Olen itsekin asiantuntija, mutta kannatan sellaista mallia että asiantuntija asettuu kansalaisten rinnalle ratkomaan yhteisiä ongelmia eikä ylennä itseään todellisuuden ainoaksi ymmärtäjäksi. Todellisuus ei ole yksi, vaan on monta todellisuutta, riippuen ihmisen tilaan ja paikkaan liittyvästä kokemuksesta ja näkökulmasta. Siksi tarvitsemme monia ääniä kaikkeen suunnitteluun. Kansalaisia ei tule vain kuunnella vaan myös kuulla, mikä tarkoittaa sitä että kuulemisen jäljen tulee näkyä suunnitelmissa.

Harrastamme myös edelleen syrjintää, emmekä edes tunnista sitä. Esimerkiksi uusi lakiluonnos iäkkäiden oikeudesta tarpeenmukaiseen hoivaan puhuu vain vanhusneuvostoista, vaikka ne on maailmalla todettu institutionaalisen syrjinnän yhdeksi muodoksi, tilanteessa jossa muilla ryhmillä on lakisääteiset lautakunnat. Syrjintä merkitseekin aina myös sitä että saa vain vähäisiä oikeuksia ja murusia päättäjien pöydältä kun muille annetaan täysiä oikeuksia ja etuisuuksia. Ikäihmiset ja eläkeläiset saavat vähempiä oikeuksia, vaikka maksavat enemmän veroja kuin muut ihmiset. Eläkeläisten veronmaksua myös väheksytään ja ikäihmiset mielletään usein vain kulutaakaksi. Siitäkin huolimatta, että valtavat eläkerahastot pyörittävät valtiontalouksia.

Haluamme nostaa tässä seminaarissa esiin neljä kysymystä, joista toivoisimme kannanottoja, mutta muitakin tärkeiksi koettuja asioita saa toki esittää. Muistin virkistämiseksi nämä neljä kysymystä ovat:

Miten eduskunnassa tulee turvata perusoikeudet ja kuntien palvelut tulevalla vaalikaudella?

Miten ohjata palvelujen, virkistysalueiden, asumisen ja työpaikkojen sijoittuminen niin että liikkumistarve vähenee ja palvelutarjonta monipuolistuu?

Minkälaisia vanhuusohjelmia puolueilla on ja mitkä ovat näkemykset vanhuspalvelulaista, vanhusasiamiehestä ja vanhusvaltuutetun viran perustamisesta sekä vanhusneuvostojen saaminen lakisääteisiksi vanhuslautakunniksi?

Miten saattaa eläkeläisten verotus samalla tasolle palkansaajien kanssa?

_________________________________________________________________

Kirsti Olli-Linde`n, terveydenhoitaja, eläkkeellä

Oma tuleva kansanedustajani!

Ymmärrän sinut tulevana vallankäyttäjänä. Valta ei ole omaa valtaasi vaan minun antamaani. Tulen myös myös kontrolloimaan, miten valtaani käytät. Antamassani vallassa sinun on lainsäädäntötyössä pidettävä visusti mielessä ne arvot, joille hyvä valtakunta rakennetaan; oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja heikommista huolehtiminen.

Työurallani, jota kesti 40v. kunnallisena terveydenhoitajana, olen nähnyt pitkäjänteisen ja tehokkaan terveydenhuollon vaikutuksen hyvinvointivaltion synnyssä. Mm. kansanterveystyön ansiosta loimme hyvän elämän perheillemme, lapsillemme, koululaisillemme, työikäisille ja vanhuksille.

Hyvän terveyskeskuslain kehittäminen kuitenkin lyötiin laimin. Kansa on eriarvoistettu palvelujen saannin suhteen. Terveyden edistäminen vaatii jatkuvasti voimavaroja, sitoutumista ja suunnitelmallista johtamista. Olemme nähneet, että neuvola- ja kouluterveystyöhön saatu asetuksen mukainen henkilöstömäärä ei toteudu vieläkään. Ne, jotka eniten tarvitsisivat puuttumista, huono-osaiset, jäävät niitä paitsi. Ajoissa puuttuminen edellyttää riittäviä henkilöstövoimavaroja ja voi estää ne rajut sosioekonomiset erot, joihin on tultu esim. kuolleisuusluvuissa, joihin oltaisiin voitu ajoissa puuttumisella vaikuttaa ja jotka nyt ovat tosia.(miehet: ylin tuloviidennes lasku puoleen; alin tuloviidennes lasku 10%; naiset: kehitys samansuuntainen).

Kaikki tiedämme myös sen saamattomuuden, jota kansanedustajat ovat osoittaneet alkoholilain muuttamiseksi. Sen johdosta he ovat tappaneet tuhansittain eri-ikäisiä kansalaisia. Alkoholin väärinkäyttäjät ovat myös suurin poliklinikoiden käyttäjäryhmä.

Oma edustajani tämä kehitys epäoikeudenmukaisuuteen on katkaistava!

Ei ole oikein, että vanhukset kodeissaan on ajettu SAS-jonoihin ja heille on kerättävä huonokuntoisuuspisteitä, joiden määrää koko ajan korotetaan, jotta he pääsisivät edes johonkin hoitolaitokseen.

Kun Helsingissä laitospaikat on vähennetty ja palvelutaloihin resurssoituja paikkoja ei ole lisätty, on tilanne kaikkien osapuolien kannalta tukala. Ei kaikki vanhukset halua asua sairaina kotona yksiössään loppuun saakka. Ihmettelen luottamusmiesten uskoa tuohon hokemaan. Kaikkein suurinta huolta aiheuttaa tänään se, että kotihoitoa paikkaamaan on otettu ”huonosti työllistettäviä henkilöitä”. Toinen yhtä huono ratkaisu valtakunnallisesti on se, että kotiin koulutetaan lyhyesti hoiva-avustajia, joiden tuleva palkka ei riitä elämiseen. Myös kotisairaanhoito huutaa terveydenhoitajakapasiteettia, koska yhä huonompikuntoisia vanhuksia on hoidettava pienissä kodeissa.

Henkilöstö nääntyy, omaiset ja omaishoitajat nääntyvät, potilas kärsii.

Luotan siihen, että sinä edustajani, tulet puuttumaan asioihinmonipuolisesti, ja olet itsenäinen lukiessasi esityslistojen ehdotuksia.

Toistuvat koululaistutkimukset tuovat esille sen, että he kärsivät kiusaamisesta, väkivallasta ja omaavat terveydelle vääriä tapoja. Henkilöstöä puuttuu edelleen kouluista ja neuvoloista, vaikka asetus on astunut voimaan. Kun otamme huomioon vielä uudet haasteet; monikulttuurisuus, -kielisyys, eri perhemuodot- näin ei voi jatkua. Minne onkaan hävinnyt valtion lisämääräraha viime vuonna 17.6 milj. euroa Helsingin kohdalta, joka saatiin e.m.työhön?

Ei ole oikein, että terveydenhoitajalle on siirretty jo puolet lääkärin tehtävistä terveysasemilla ja puuttuvan koululääkärin tehtäviä joutuu terveydenhoitaja paikkaamaan, peruspalkalla. Hyväksikäytölle on saatava piste.

Hyvä edustajani! Koskaan urani aikana kukaan kunnallinen luottamusmies ei ole ollut kiinnostunut työstänilastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, avoterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa. Sinulta minä odotan sitä! Myös tutkimusten lukemista ja avointa kiinnostusta johtamiskulttuuriin. Niistä kaikista on ansiokasta tutkittua tietoa.

Muutokseen on sinun tartuttava myös siinä asiassa, kun tuhansittain nuoria jää teille tietymättömille vuosittain peruskoulun päätettyään. Poliisin mukaan avoin agressio on mahdollista meidänkin kaduilla jo viiden vuoden sisällä.

Parempaa terveyttä edistäessäsi, voit puuttua siihen, että avoterveydenhuollossa terveysasemilla vapautetaan terveydenhoitajat portinvartijana lääkäriin pääsemiseksi toimimisesta. He ovat saaneet koulutuksensa ennaltaehkäisevään työhön. Se työ on ainoa kustannustehokas muoto, mutta sellainen työaika on poistettu suurimmaksi osaksi. Valtakunnallisesti en myöskään hyväksy sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut markkinoistetaan. Terveyden edistäminen ja sairaanhoito edellyttävät hyvää, jatkuvaa ja järjestelmällistä toimintaa ja organisaatiota.Tulevan uuden terveydenhoitolain vaikutusta on seurattava.Terveyskioskit ja yksityiset sosiaali-ja terveysmarkkinat eivät sovellu meidän yhteiskuntaan.Tällä hetkellä SITRA ja ELINKEINOMINISTERIÖ ovat markkinoimassa asiaa.

Yksityistämisvimmassaan Englanti ja Ruotsi ovat huonoja malleja. Huono-osaisimmat ovat tipahtaneet väliin.

Terveyseroista on EU moittinut Suomea. Palvelujen saatavuuden mahdollistamisella ja terveyskeskusmaksuihin puuttumisella voitaisiin muuttaa kehityksen suuntaa .

Hyvä edustajani! Tutkimuksin on todistettu kunnallisten työntekijöiden hyvä sitoutuminen työhönsä ja korkea eettinen ohjautuvuus. Miksi et siis lisäisi heidän lukumääräänsä ja myös palkitsisi siitä. Estä hoitajien kato muihin maihin.

Kun nuorena ylioppilaana opettajan sai tietää ammattisuuntautumiseni, hän tokaisi: ”Kuinka sinä sairaanhoitajaksi? Nehän ovat palkkakuopassa”

Kun nyt 50 v. myöhemmin katselen ympärilleni, kuopan reunat ovat yhä korkeammalla ympärilläni

———————————————————————————————————

Ritva Pitkänen Puheenvuoro vaalipaneelissa 17.3.2011/

Julkisen sektorin rahapula on itse aiheutettua

Vaalien kuuma kysymys on julkisten hyvinvointipalvelujen rahoitus. Hallitus on vetänyt esiin peikon – julkisella sektorilla on ”kestävyysvaje”. Eli rahat eivät riitä palvelujen ylläpitämiseen ja menoja on leikattava. Julkisen sektorin – valtion ja kuntien – rahapula on kuitenkin seurausta tehdyistä poliittisista päätökstä eli se on itse aiheutettua.

Ansiotulojen verotukseen tehdyt kevennykset vuosina 1995-2010 ovat olleet noin 12 mrd. euroa vuositasolla vuonna 2010. Veronkevennykset ovat kohdistuneet enemmän suurituloisiin kuin pienituloisiin. Pääomatuloista on vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen maksettu tasavero ja osinkotulot ovat osittain verovapaita.

Viimeisten viidentoista vuoden aikana on myös tehty useita päätöksiä, joilla yritysten maksamia veroja ja niiden osallistumista yhteiskunnan menojen maksuun on vähennetty. Arvonlisäverouudistus vuonna 1993 siirsi välillisiä veroja yrityssektorilta kuluttajien maksettavaksi, ja samana vuonna palkansaajilta alettiin periä työeläkemaksua . Yhtiöiden verokanta laskettiin vuonna 2005 26 %:iin . Työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuoden 2010 alusta. Hyötyä yrityksille näistä muutoksista on tullut nykyrahassa mitaten lähes 10 miljardia euroa vuodessa.

Kansalaiset voivatkin perustellusti kysyä, olisiko lainkaan tarvetta julkisten menojen leikkaamiseen, jos näitä lahjoituksia ja veronalennuksia ei olisi toteutettu. Kunnat hoitavat suuren osan hyvinvointipalveluista ja ovat taloudessaan riippuvaisia eduskunnan tekemistä ratkaisuista. Politikkojen olisikin hyvä katsoa peiliin rahapulaa valitellessaan.

———————————————————————————————————————

Prokuntapalvelujen VAALIPANEELI torstaina 17.3.2011 klo 17.00-19.00 Kampin juhlasalissa

Pikakirjaus keskustelusta, jonka tekivät Salin, Nurmela ja Baer, joten tulkinnoissa voi olla väärinkäsityksiä.

Paneelissa puolueiden edustajat sekä kysyjinä ja kuulolla 30 helsinkiläistä

Avaus Happy Years-Yhdistys 64 alustuspuheenvuoro: Tarvainen

Ajankohtaisia tapahtumia: Japanin katastrofi, Pohjois-Afrikka, EU:n rahoituskriisi – Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja.

Puolueiden kannat vanhus- ja lähipalveluihin, teemat esiin ja puolueiden linjat esiin:

Lupauksista tekoihin. Tekoja seurataan myös vaalien jälkeen kansanmuisti.fi, vaalilupaukset.fi, lehdistön seuranta edustajien toiminnasta.

Anita Kelles-Viitanen toivotti kaikki tervetulleiksi ja totesi, että kansalaisten osallistuminen turvataan vain aidolla dialogilla. Hän kertoi, miten Nepalissa nykyisin toimitaan: perustuslakia kirjoitetaan yhdessä kansalaisten kanssa , malleja on otettu mm. Afrikasta. YK:n on esittänyt kritiikki suomalaiselle käytännöille. Asiantuntijavaltaa käytetään kansalaisten ylitse. Tarvitaan moniäänistä osallistumista suunnitteluun – ei vain muodollista kuulemista, esim. vanhuspalvelulaki, jossa on ”vanhusneuvosto” ilman todellista vaikutusmahdollisuutta ei riitä.

Neljä kysymystä: eduskunta. perusoikeudet, palvelutarjonta, vanhusohjelmat, verotus

  1. Juhani Veikkola (entinen Kirkon diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtaja) viittasi Hesa:n Marjut Lindbergin kolumniin ja kysyi ehdokkaita pitäisikö terveyspalvelut tuottaa julkisina palveluina vai yksityisesti rahoitettuna – hiljainen muutos yksityisen markkinasektorin suuntaan on menossa
  2. Viljo Kiviniemi: kun rahasta on pulaa (sodan jälkeen omaisuuden luovutusvero ja kahdeksan vuoden leikkaus) – voidaanko panna rikkaille kertaluonteinen vero omaisuudesta?
  3. Ulla Siivola – ehkäisevän terveyspolitiikan ohjelma ,juuri ennen edellisiä vaaleja, mihin teot ovat jääneet? Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti, ettei tuloksia ole saatu. Kunnat eivät (STM:n mukaan) olleetkaan lähteneet näitä toteuttamaan. Miten toteutetaan lakien määräyksiä kunnissa? Miten turvataan perustuslain ja kansanterveyslain palvelut – entä verorahojen käyttö terveyspalveluluihin?
  4. Hannele Salava – vanhuspalvelulaki – kannatatteko lain säätämistä päivähoitolain sitovuuden tapaan?
  5. Leena Nikula: Oletteko tietoisia, että Helsingin omat vanhuspalvelut on arvioitu paremmaksi kuin yksityiset vastaavat palvelut? Miten naisten ja lasten köyhyys voidaan eduskunnan päätöksillä poistaa?
  6. Kai Backman: Mitä ideologista suojaa PS tarjoaa kansalaisille?
  7. Reetta Kivimäki: perusturvaa: köyhyyden, syrjäytymisen ja yksinäisyyden kasvu – miten köyhyyttä poistetaan?
  8. Pertti Villo (PS), Pohjois-Haagan palvelutalolla keskustelu – mikä eniten puhutti? Epätietoisuus kaupungin säästöjen vaikutuksista vanhusten asumiseen! Kuka vastaa?
  9. Sirpa Baer: Vanhuspalveluista – malleja Ruotsista ja Tanskasta – siellä käytetään rahaa enemmän vanhustenhoitoon? Mistä Suomessa rahat otetaan parempiin palveluihin kun nykyisiäkin leikataan?

VASTAUKSIA:

  1. Kokoomus: Sirpa Asko-Seljavaara: Julkista terveydenhuoltoa ei pidä yksityistää esim. kansainvälisille yritykselle, syntyy hintamonopoli. Veroperusteinen terveydenhuollon rahoitus. Ikälaki saatava pian voimaan – 2012 rahat budjettiin, viimeistään 2013
  • Risikon suositukset, joita kunnat eivät toteuta! Vanhuksia ei saa jättää yksin , heitteille vain kotihoidon varaan tms. Tarvitaan yhteisöasumisen/palvelujen uusia muotoja. Eläkkeitä on nostettu –tämän hallituksen aikana. Eläkerahastoja ei voi käyttää. Helsingin vanhuspalvelut ovat erinomaisia, mutta jonoja on edelleen – THL selvittää, miten vanhuspalvelut voidaan pelastaa, köyhyyttä on yritetty poistaa.
  1. Keskusta Eeva Kuuskoski: Kepu kannattaa verorahoitteisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän jatkamista, ei kannata yksityisvakuutussysteemiä. Progressiota tulee lisätä verotuksessa kuten pääomatulojen verotusta. Ehkäisevää terveydenhoitoa esim. kouluterveydenhoitoa, velvoitteet asetuksessa, valvontaa lisätään. Terveydenhuollon kehittämisohjelma kesken – ehkäisevältä puolelta leikattu kunnissa. Sosiaalihuollon puolelle on tarpeen samanlainen laki kuin terveydenhuoltolaki. Tarvitaan selkeämpi hoitoketju (SA-S), ja asennemuutosta ikäihmisiä kohtaan, Yhteisöllisiä asumismuotoja, mutta myös palvelutaloja ja laitoksia. Perusturva-asia: köyhyyden kasvu 20 vuodessa on hälyttävä, nyt tartuttava ettei voimattomuus purkaudu – perusturvan taso saatava kuntoon. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen tehtävä mahdolliseksi ja edulliseksi.
  1. Ulla Halme (KD), vanhustenhoito ei ole kenenkään käsissä, sosiaali ja-terveydenhuolto yhteen ja kotihoito saman katon alle, palvelutalot eivät ole oikea asumispaikka vanhukselle eli tarvitaan vanhainkotija ja ryhmämuotoinen asumista. Hoitoisuusmittareita käytetään ihan turhan takia ja vanhus on kotona vaipoissa kotona odottamassa. Helsinki ajaa palvelutalojen rakentamista siis muutosta, mutta vanhus joutuu muuttamaan. Turvallinen hoitopaikka, jossa voi olla loppuelämänsä, ei yksinäisenä umpiossa. Vanhustenhoitotyössä voisi hallintoa keventää, jotta kenttätyöhön saadaan enemmän käsiä ja kosketusta vanhukselle. Olen itse vanhustyössä mukana – tämä on vaaliteemani.
  1. PS Kristiina Ljundqvist: PS ajaa vanhuspalvelulakia, mutta sanktiot pantava lakiin, jotta palvelut ja resurssit saadaan vanhusten turvallisuuden varmistamiseksi, omaishoitajia saatava lisää ja siihen myös lisättävä rahaa. Vanhuksilta itseltään on kysyttävä suoraan asioita, mitä vaihtoehtoja he haluavat! Vapaaehtoinen ryhmäkoti voisi olla ok, jossa jokainen toimisi tukena. Taitettu indeksi muutettava 50-50 (nyt 20-80), Eläkefirmoilla on rahaa ja rahastot on kasattu. Nyt niitä tarvitaan! Eläkkeiden verotus oikaistava samalla tasolle kuin palkkatulon verotus. Verotilit käyttöön yritysten ohella myös yksityisille! (Ruotsin malli)
  1. RKP Wrede: Sixten Korkman on todennut– eläkeläisten pelko on viisauden alku! Veropohjainen järjestelmä, koska vain julkinen voi turvata vähemmistölle oikeuksia ja turvaa. Palvelujen järjestäminen, Hgin palvelut ovat hyviä. Ruotsinkielisten omat vanhainkodit ovat jälkijunassa. RKP kannattaa palvelusetelien käyttöä ja niiden lisäämistä. Kestävyysvaje : eläkerahastoja on kasvatettava – 100 työssä käyvää 25 lasta ja 25 eläkeläistä nyt 2011 , mutta vuonna 2040 25 lasta ja 50 eläkeläistä. Vain työssä käyvät elättävät – työ elättää! Arvoa lisää vain tehty työ, joten työaikaa tulee pidentää sekä alkupäästä ja loppupäässä. Kuntarakenteen kestävyys on solmukohta -laajat terveystarkastukset koulu- ja luokkakohtaisesti, 2 % kunnista toimineet asetuksen mukaisesti. Lakia voi kannattaa, mutta mistä resurssit – kuntien yhdistäminen on pakko ja valtio-kunta-vastuujako uusiksi Köyhyyden poistaminen vain työn kautta – yksinhuoltajaperheissä perusturva kuntoon.
  1. Osku Pajamäki SDP: suomalainen hyvinvointivaltio luotiin 1975-2005, seuraavat 30 vuotta ennätyksellisen vaikeaa. Parhaillaan neuvotellaan kaupungin budjetista – 3 % leikattava kaikista palveluista – myös vanhuspalveluista. Palvelut on tuotettava julkisesti ja vain harvoin yksityisesti kuten lonkkaleikkaukset, verotuksella myös lasten köyhyys vähennettävissä.
  1. Senioripuolue Matti Hölsä: parannettavia asioita paljon ja lunta on tullut tupaan – täällä eliitti keskustelee keskenään. Ei näy uuninpankolaisia kuten minä! Iltalehden mukaan paras paikka asua on Isojoella, Helsinki on sijalla 304. Helsinki, Puolanka huonoin (342), Säilytetäänkö palvelut ja korotetaanko veroja vai lasketaanko veroja: korotetaan ja pidetään palvelut! Lopetetaan KELAn korvaukset yksityisille ja rahat julkiseen terveydenhoitoon. Taitetun indeksi korjaus ja vaippavero pois. Vanhushoitolaki on hyvä asia, jos se saadaan toimimaan, valvonta kuntoon. Seniorivaltuutetun virka perustettava.
  1. SKP Yrjö Hakanen: Tekoja on arvioitava lupausten sijaan, esimerkiksi Helsingissä on tehty lähipalvelujen leikkauksia.. Vanhuspalvelulaki ok, perusturvan pitäisi olla 900 euroa, ja kunnon minimipalkka, lisärahoitusta kunnille; ei tuottavuusohjelmaa. Paniikkiin ei ole aihetta, rahaa on, mutta se on kateissa sieltä, missä sitä tarvitaan. Sama ilmiö näkyy Helsingissä – lamankin aikana voittoa ja nyt 800 miljoonaa. Vanhuspalvelulain luonnoksessa on huolestuttavia piirteitä: yksityistämislinja, omarahoitusosuus, palvelutalot ja perhehoito, uushuutolaisuus. Tarvitaan sitovia normeja ja LÄHIPALVELUJA. Verotuksessa on entistä enemmän verotettu pienietuloisia – SUURItuloisia on lisäverotettava, kestävyysvaje on Kataisen ja kokoomuksen aikaansaannos – suurverohelpotukset isotuloisille ja omistuksille.
  1. Pekka Saarnio VAS: Vanhuspalvelulaki tarvitaan – vanhuksen oikeudet hyvään kohteluun turvattava. Vanhusten oma tahto keskeistä, myös heillä, joilla ei kykyä tai oma tahto riita, on oltava oikeudet. Vanhusasiamies taqrvitaan ja vanhusneuvosto omaksi lautakunnaksi 2012 Eduskunnassa on puututtava räikeimpiin epäoikeudenmukaisuuksiin kuten lapsilisän vähenteisyys toimeentulotuessa, omaishoidon tuki KELAn maksettavaksi. Asumistuen määräykset uudistettava. Rahoitus on ongelma ,osinkotulojen kunnallisverotus.
  1. Marko Kosunen – Vihreät: Eläkerahastot riittävät 4 vuotta, pitäisi riittää 16 vuotta. Olen suurta ikäluokkaa, eläkemaksuja korotettava ja todella kovasti. Järjestelmän rakentaminen kestää 50 vuotta, Miten palveluja tehostetaan? Osinkotulojen verotus tekee veropakolaisia – Yksityistäminen – miten palvelu tuotetaan , ei vaikuta palvelun laatuun! Esim. Helsingin hammashoito – rahoituksen monikanavaisuus – vs. yksityinen hammashoito Perustulomalli, joka kerätään verotuksella pois niiltä, joilla on suuremmat tulot. Oikea määrä on noin 70-80 kuntaa Huonosta valmistelusta, yksityisellä puolella potkut, virkamiehiä ei voida erottaa.

Anita Kelles-Viitanen: yhteenvetoa kiitokset ja menestystä vaaleihin.

Vastaa