Verkoston arvio lautakuntaesittelystä
Helsinki 1.11.2009
Kommentteja terveyslautakunnalle tehtyyn esittelyyn. Sosiaalilautakunnalle ei ole tehty varsinaista esittelyä lainkaan ainakaan esityslistan perusteella.
Alla olevaan on otettu joitakin poimintoja terveyslautakunnan esittelypaperista ja kommentoitu niitä. Ne riittänevät osoittamaan lautakuntien jäsenille, että pitkäaikaissairaaloiden siirtoon sosiaalivirastoon liittyy monia ratkaisemattomia kysymyksiä. Eikö hyvä valmistelu edellyttäisi vaihtoehtoja ja niiden huolellisista vertailua lähtien vanhuspalveluiden laatusuosituksista. Käsittääkseni on kohtuuton vaatimus, että huolestuneiden kuntalaisten pitäisi sellaiset vaihtoehdot rakentaa ja vertailla. Sitä varten on virkamiehet, joiden tehtävä on laatia lautakuntien päätöksenteossan tarvitsemat selvitykset ja vertailut
Juha Nurmela Helsingin Pro kuntapalvelut verkostolainen
p. 050-549 0012
www.prokuntapalvelut-helsinki.fi
SITAATIT ” ” JA KOMMENTIT
”Suursuon sairaala liitetään 1.1.2010 lukien akuuttisairaalan
kuntoutusyksikön osaksi edellyttäen, että kaupunginvaltuusto hyväksyy esityksen pitkäaikaishoidon uudelleenjärjestelyistä.”
Mitä tämä merkitsee. Suursuolla on samanlaisia potilaita kuin muissakin pitkäaikaissairaaloissa. Jos Suursuon sairaalla aiotaan ottaa muuhun käyttöön, niin mihin nykyiset potilaat aiotaan siirtää ja milloin ja mikä se muu käyttö on? (Helsingillä on vain 60 varsinaista kuntoutuspaikkaa Laakson sairaalassa.)
”Kaupunginvaltuuston strategiaohjelma on yhteneväinen KASTE-ohjelman kanssa.”
Valitettavasti käsiteltävän ehdotuksen toimenpiteet eivät vastaa mitenkään alla oleviin KASTE-ohjelman päätavoitteisiin, sillä edes mitään entistä eheämpiä palvelukokonaisuuksia vaikuttavista toimintamalleista puhumattakaan ei esityksessä ole dokumentoitu.
”Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Näihin tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit.” (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1389884)
”KPMG Kunta Oy on tehnyt selvityksen talous- ja suunnittelukeskuksen toimeksiannosta Helsingin vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon järjestämisvaihtoehdoista.”
Selvitys koski vain taloudellisia seikkoja ei mitään muuta. Siinä pyritään ratkaisemaan ensisijassa seniorisäätiöön liittyviä ongelmia.
”Ohjaus- ja valmisteluryhmät ovat keskittyneet valmistelussaan muutoksen edellyttämiin kiireellisiin toimenpiteisiin vuodenvaihteessa 2010. ”
Ei ole mitään hoidosta tai muusta terveys- tai sosiaaliviraston toiminnasta johtuvaa kiirettä asian toteuttamiselle tai sitä ei ole ainakaan julkisesti kerrottu.
”Palvelurakennetta kevennetään kansallisten tavoitteiden mukaisesti lisäämällä avopalveluja ja vähentämällä laitoshoitoa. Lisätään palveluasuntopaikkoja ja vanhainkotipaikkoja, vahvistetaan vanhusten kotipalveluja sekä tuetaan omaishoitotyötä, ottaen huomioon vanhusten määrän kasvu. Ympärivuorokautisen hoidon rakenteen keventämistä jatketaan ja kotihoidon kuntouttavaan työhön ja muuhun toimintakykyä ylläpitävään toimintaan siirretään voimavaroja Iäkkäiden asukkaiden kotona asumisen tukemiseen kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja ja välineitä asukkaiden, omaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten käyttöön. Palvelutalojen ja dementiapienryhmäkotien henkilöstömitoitusta
kehitetään tavoitteena saavuttaa valtakunnallinen taso.”
Jos tuo edellä oleva sitaatti on todella tavoitteena, pitäisi kai juuri tässä hankkeessa yksilöidä, mitä tehdään noiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaikkapa tällä valtuuustokaudella eli tarvitaan uusi vanhuspalveluohjelma. Lautakuntien olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen vaiettuun seikkaan, että kotisairaanhoito jää terveysviraston alaisuuteen. Siihen yhdistettiin muutama vuosi sitten kodinhoito, josta ei taida tosin olla paljoa jäljellä sen alkuperäisessä merkityksessä. Kotisairaanhoidon asiakaskunnasta valtaosa lienee vanhuksia. Pitäisi huolellisesti selvittää, mitä hoitoketjuihin vaikuttaa kotisairaanhoidon ja pitkäaikaishoidon erottaminen eri virastojen alaisuuteen.
”Seniorisäätiön asema toisaalta kaupunkikonserniin kuuluvana säätiönä ja toisaalta ostopalveluja tuottavana palveluntuottajana on ongelmallinen. Säätiön taloudellinen tilanne on heikko ja kiinteistöjen peruskorjaustarve on suuri.”
Onko sosiaalilautakunta selvillä minkälainen budjettiriski sille voi syntyä noista säätiön huonokuntoisista rakennuksista ja mitkä tulevat olemaan saneerattujen tilojen sisäiset vuokrat? Jos esim. Hakaniemen virastotalon kaltaiset vuokrat toteutuvat, niin se merkitsee väistämättä hoidon vähentämistä. Ja mihin väistetään niissä asuvat vanhukset? Onko siihen varattu rahaan?
”Vanhusten siirtyessä pitkäaikaiseen sosiaalihuoltolain mukaiseen laitoshoitoon eivät asiakasmaksut siirron johdosta nouse.”
Tuo on laista johtuva itsestäänselvyys, johon ei kaupunki voi vaikuttaa. Oleellista vanhusten ja kaupungin talouden kannaltaon, mitä tapahtuu asumispalveluissa. Siitä ei ole kerrottu. Jos siirrytään Kokkosen Kauppalehden kommetin (12.10.2009) mukaisesti ykstyisten palvelujen ostoon myös kaupungin kulut nousevat, sillä vain hyvätuloisten eläkkeet riittävät edes kaupungin palvelutaloissa kaikkiinmaksuihin, niin että omaa rahaa jäisi 217 euroa, vaikka hoitotarve olisi alhaisimmassa luokassa.
”Helsingin Seniorisäätiön toimintaa kehitetään Helsingin kaupunginvaltuuston strategiohjelman 2009–2012 linjausten mukaisesti.”
Osaakohan joku sanoa, mitä tuo konkreettisesti tarkoittaa.
Lopuksi vielä tiivistetysti muutama kysymys.
Mikä on pitkäaikaissairaaloiden alle 65 vuotiaiden potilaiden kohtalo. Heitä on noin 170. Ilman tietoa, siitä mihin heidät sijoitettaan, ei päätöstä voi tehdä, ainakaan hyvällä omallatunnolla (Kysymys on myös rahasta).
Tarvitaan resurssien lisäys kuntouttamiseen.
On aivan välttämöntä lisätä kotisairaanhoidon resursseja, jos ns. laitoshoidosta halutaan siirtyä kevyempään hoitoon.
Onko hoitoketjujen suvuuden kannalta järkevää, että kotisairaanhoito jäisi kuitenkin terveysvirastoon. Muutama vuosi sitten kotihoito siirrettiin terveysviraston alaisuuteen.
Mihin sijoitetaan ne vanhukset, jotka nyt asuvat huonokuntoisessa seniorisäätiön asunnoissa? Ne eivät sovellu paljon hoitoa vaativien asunnoiksi.
Miten nuo asiat aiotaan hoitaa? Haluaako sosiaalilautakunta todella ottaa vastuulleen 1000 monisairasta potilasta tietämättä mitään noista asioista etukäteen.